GEDCOM

Рождение
Дата: 1877-09-04
Место: Kuuslahti 5

Смерть
Дата: 1934-12-17
Место: Hannula

Заметка: {geni:about_me} Rautalampi syntyneet 1862-1879 (MKO812-821) Sivu 235 1877 Syyskuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2435&pnum=261 / Viitattu 28.08.2024 Rautalampi rippikirja 1872-1881 (MKO203-219) Sivu 554 Kuuslaks 5 Koskelonniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2565&pnum=22 / Viitattu 28.08.2024 Aarnen isä Albert Paananen (s. 4.9.1877 ; k. 17.12.1934) muutti Keiteleelle Rautalammin Kerkonjoensuusta. Kerkonjoensuun Westerilän kylässä sijaitsi Westerilän tilan ohella myös Paanalan tila, joka oli Albert Paanasen esi-isien isännöimä 1700-luvulta. Aika merkillistä, että Albert työmatkalla Keiteleelle ihastui Hamulan Vesterilän tyttäreen! Kerkonjoensuun historiaa on kuvattu mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportissa Kerkonjoensuun kulttuuriympäristön kehityksestä http://wwwi.ymparisto.fi/psavo/kylilla/kkhisto.htm . Varhaisin tunnettu ympärivuotinen asutus Tässä osassa Rautalampia syntyi Niiniveden länsirannalle Vesterilän kylälle 1500-luvulla. Asutus koki kovia 1690-luvun nälkävuosien ja niitä seuranneen suuren pohjan sodan ja isonvihan aikana. Venäläiset miehittäjät mm. polttivat v. 1714 Westerilän tilan rakennukset. Isojako 1786-1809 merkitsi suurta muutosta kylän rakenteeseen. Aikaisemmat viisi tilaa jakautuivat kahdeksikymmeneksi, joista osa sijoittui kauemmaksi. Sekä Vesterilä että Paanala jakautuivat neljäksi osaksi. Molemmista yksi osa jäi pääkylälle (Vesterilä Kerkonjoensuu 4 ja Paanala Kerkonjoensuu 8). Joenrantaan alkoi muodostua Kerkonkosken kylä. Kerkonkosken kanava valmistui 1927 ja jatkaa toimintaa järvien välisenä kulkuväylänä edelleen hyvin alkuperäisessä muodossaan -tosin nyt itsepalveluperiaatteella. Myllyjä on toiminut jo 1690-luvulta. Ensimmäinen saha aloitti 1790-luvulla. Uuden sahan perustaminen v. 1858 muutti Kerkonkosken pitäjän teollisuuskeskukseksi. Puuta hankittiin aina nykyisen Keiteleen ja Pielaveden alueilta asti. Sahan toiminta kuitenkin lakkasi v. 1885 ja sahan alue siirtyi 1900-luvun alussa A.Ahlström Oy:lle, joka luopui maista kanavan valmistuttua. Albertin työuraan ja elämään oli tällä sahaperinteellä ja puunhankinnalla ratkaiseva vaikutus. Kylän koululaitoksen kehittymisellä on myös liittymä Paanalaan. Kerkonkosken sahan koulu toimi vuosina 1864-1870 sahanomistajan Victor Hackmannin testamenttaamilla varoilla. Kerkonkosken kansakoulu aloitti 1889. Seuraavassa kehitysvaiheessa kunta rakensi uuden koulurakennuksen Vesterilän kylään ostettuaan Paanalan tilan 1893! Lähemmäksi Kerkonkoskea koulu siirtyi 1937. Internetissä olevien kirkonkirjojen http://hiski.genealogia.fi/hiski/3euq7t?fi+0445+kaikki (tietokanta, tiedot vain kastetuista v. 1695-1850)) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ( valokopioita kirkollisista arkistoista) pohjalta voidaan Albert Paanasen esivanhemmista johtaa seuraavaa: 1700-luvun alkupuoliskolla Paanalan (Panalan) talon isäntänä oli Påhl (Paavo/Pauli) Paananen (Pananen). Påhlin vanhemmista ei ole löytynyt tietoja. Rautalammin vanhin rippikirja v. 1704-1713 ei sisällä Panalan taloa. Iso viha katkaisi kirkonkirjojen pidon ja seuraava rippikirja on vasta vuodelta 1748; muita kirkon historiakirjoja on vuodesta 1722 lähtien. ------ Albert toimi Ahlströmin puutavaran hankkijana ja uiton työnjohtajana alueella, johon mm. Keitele kuului. Keiteleellä hän tapasi itseään kaksi vuotta nuoremman Vesterilän talon Ida-tyttären. Pari vihittiin 7.6.1908. Idalle erotettiin Vesterilän tilasta pieni Aholan tila, johon Albert rakensi talon ja jossa perhe eri kokoonpanoissa asui noin vuoteen 1940 asti. Idan ja Albertin avioliitto solmittiin ison talon tyttären ja työmiehen välille, mikä aiheutti jännitteitä erityisesti kansalaissodan aikana, mutta myös myöhemmin. Vesterilän miehet olivat aktiivisia suojeluskuntalaisia, kun taas Albert kuului sosialidemokraatteihin. Aarnen nuorin sisko Sirkka kertoo mm, että kansalaissodan aikana oli tapahtunut sellainen episodi, että Vesterilän Erkki oli kyydinnyt Albertin kotoaan Saastamoisen tehtaan alueelle. Hän myös kertoo, että vaikka matkaa Vesterilästä Aholaan oli vain muutama sata metriä ei Emil koskaan vieraillut Aholassa. Emilin Veera-puoliso ja lapset sentään pitivät yhteyttä, ainakin kun Emilin silmä vältti. Albert siirtyi puunhankinnasta myymälänhoitajaksi 2-3 kilometriä Aholasta olevan Keiteleen osuuskaupan Hamulan myymälään. Hän asui usein arkipäivät myymälän yhteydessä olevassa asunnossa. Ida hoiti lapsia ja tilaa, jossa oli myös muutamia lehmiä. Välillä hän kävi auttamassa Albertia myymälässä, jossa myös lapset, erityisesti pojat saivat ensioppinsa liikealalle ja edistysmielisen osuuskauppaliikkeen toimintaan. Lapset kävivät koulunsa Hamulan kansakoulussa, joka sijaitsi myös Hamulanlahden toisella puolella. Aikuistuttuaan lapset siirtyivät vähitellen kirkonkylään, kaikki pojat Keiteleen Osuuskaupan palvelukseen. Loppuaikana Aholassa asuivat Ida ja Sirkka-tytär. Myös Ida ja Sirkka muuttivat v. 1940/41 kirkonkylän lähelle, kun ostettiin n. kaksi kilometriä keskustasta Hamulan suuntaan sijaitseva pieni Rauhamäen tila, jossa Ida eli nuorimpien lastensa kanssa loppuelämänsä. Idan kuoltua Rauhamäki myytiin naapurina olevalle Tarvaiselle. Idan ja Albertin perheeseen syntyi kolme poikaa ja neljä tytärtä: Aarne Päiviö 29.6.1909 (k. 28.12.1979) Aino Tellervo (Paavilainen) 25.10.1911 (k. ) Aatto Elis 25.8.1914 (k. 14.12.1939) Airi Inkeri 19.1.1917 (k. 25.8.1917) Lauri Akseli 12.9.1922 (k. .1969) Laimi Helena (Huttunen) 24.10.1924 Sirkka Annikki (Turkki) 3.10.1928

Род деятельности
Аттрибут: tukkityönjohtaja, myymälänhoitaja / Keiteleen Osuuskauppa (logging supervisor, sales department manager)